Taidan olla tällä hetkellä Suomen ainoa #kuulonäkövammainen mastodonttaaja. Ainakin seuraamieni tuuttien perusteella. Vertaistukea ei täältä saa, mutta tietoa voin levittää eteenpäin.

Joustokeppitaisto kierros 2. alkoi nyt. Uusi lausunto uusilla perusteilla lähetetty sairaalaan. Nyt sormet ristiin ja peukut pystyyn, et menee läpi ja saisin uuden kepin.

Hyvää kuurosokeuspäivää!

Olen pettynyt NKL (Näkövammaisten Liitto) toimintaan. Mulle luvattiin et mun ei tarvi ostaa itse omaa joustokeppiä. Odotin, odotin, odotin ja lopulta sairaalassa sanottiin ettei keppiä tipu, vaan pitää tyytyä peruskeppiin.

Joten ostin nyt sitten lopulta sen kauan odotetun joustokepin. Ei ois pitänyt luottaa asiantuntijoiden puheisiin.

#Jyväskylä'n taksivälitys.

Oon käyttänyt vammaispalvelukyytipalvelua yli puolet elämäni aikana ja Jyväskylässä välitys on hoidettu niin huonosti.

Olen ollut sellaisten kuljettajien kyydissä, jotka kolaroivat, käyttävät lievää fyysistä väkivaltaa, mutta kaikkein pahinta on kuitenkin se taksivälitys.

He välittävät autoja vähän miten sattuu ja väärään aikaan tai ei ollenkaan. Selityksinä oli mm. puhelin sammui, en huomannut viestejä, en kuullut piippausta, liittymässä on jotain ongelmaa, teknisiä ongelmia, akku loppu, ja niin edelleen. Äärimmäisen ammattitaidotonta hommaa kyllä ja eikä todellakaan ole asiakaslähtöistä palvelua.

Kuuntelin juuri 2,5 tunnin pituisen #Youtube-podcastin.

Ei kuulosta kovin kummoiselta monen kuulevan mielestä, mutta minulle se on ihan hullu juttu. Ja vieläkin jaksaa hämmästyttää.

Ei ole itsestäänselvää, että syntymästä asti vaikeasti huonokuuloinen, eli lähes täysin kuuro pystyisi kuuntelemaan podcasteja niin, että ymmärtäisi jokaisen sanan, jonka puhuja sanoo ääneen.

Sisäkorvaistutteet ovat tehneet tästä mahdollisen ja olen vuosia harjoitellut kuuntelemista hurjan paljon juurikin Youtuben avulla.

Tuntuupa nyt hyvältä kun sain tehtyä hienon hakemuksen KELAan.

Nyt ainakin pitäis edetä asia siihen pisteeseen, että pääsen työharjoitteluun syksyllä. Jonnekin.

Nyt aloin miettii tätä #valkoinenkeppi asiaa et miksi näkövammaiset eivät käytä keppiä, kuin vasta silloin kun on ihan pakko eli silloin kun tilanne on oikeasti tosi haastava. Vaikka siitä kepistä olisi ollut valtavan paljon apua, jos olisi ottanut käyttöön jo paljon aiemmin. Lähinnä henkinen ja fyysinen kuorma pienenis, pelko liikkumisen yhteydessä pienenisi. Liikkuminen olisi varmempaa ja turvallisempaa niin itselleen kuin muillekin.

Kävin ulkona ja joku potkaisi mun #valkoinenkeppi ä. Huoh.

Kaupunkilaisilla tuntuu huomio kiinnittyvän vain puhelimeen tai omaan napaan.

Taidekuva ilman kuvailua ja näkövammainen henkilö.

Olen jostain syystä törmännyt ihmisiin, jotka tekevät taidetta ja tekijät eivät suostu kuvailemaan kuvaa, mitä näkevät silmät näkevät konkreettisesti.

Tämä on muistutus kaikille, myös taiteilijoille: Tulkinta ja kuvailu ovat kaksi aivan eri asiaa. Kun olet kuvaillut näkövammaiselle henkilölle mitä kuvassa näkyy, niin hän pystyy itse tekemään omat tulkintansa kuvasta.

Mun nykyinen #valkoinenkeppi on jo niin iäkäsja tarvitsen uutta keppiä.

Pyysin viime vuonna marraskuun alussa sairaalasta uutta joustokeppiä. Laitoin taas uudestaan viestiä helmikuun puolessa välissä kepistä. Mitään vastausta ei kuulunut. Laitoin tänään kolmannen pyynnön et saisinko nyt sen kepin. Olen odottanut 5 kuukauden ajan uutta keppiä vanhan tilalle. En tiedä milloin saan ja minusta alkaa tuntua et mun täytyy ostaa itse uusi keppi kun sairaala ei tee mitään ja enkä jaksa enää odottaa ja tarve kepille olisi koko ajan ollut niiku nyt heti.

Ammatillinen kuntoutus takana päin. Seuraava etappi on hakea TEAKkia KELAlta.

Selvittelin vähän miten siihen pääsee, niin vaatii soiton KELAan. Huoh. Jospa kokeilen viestiä laittaa sinne asiointipalvelun kautta. Saa nähdä miten toimii tämä saavutettavuus.

Joku tyyppi tuli sivusuunnasta, rakennuksen ulko-ovesta suoraan päälleni, kun kävelin kotiin ostoskassin ja valkoisen kepin kanssa.

Vahinko se varmasti oli. Muistakaa ulko-ovea avatessasi, ettet osu kadulla kulkevaan ihmiseen päin, täysiä. Pieni kurkistelu on jepulis-homma.

Neljännen kuntoutuspäivän saldona:

- Terveystarkastus: verenpaine livästi koholla, varsinkin alapaine. Tuli kehoitus varata aika oman terkan terveystarkastukseen ja samalla verikokeet.
- Omien tietojen tarkistus.
- Sokkopingis. Sain harjoitella tulkin kanssa haptista selkäkuvailua. Tästä juttua myöhemmin tänne.
- Tilasin Woltilla Noodle by Biángista jännää ruokaa. Uutuutena itselleni juutaksen korva (sieni).

Toisen kuntoutuspäivän saldona:

- Keppiasia etenee, saan mahd jopa 2 uutta keppia pian jos kaikki sujuu hyvin (joustokeppi ja normikeppi)
- Testasin ekaa kertaa ikinä juoksumattoa, kävelin 30min lenkin 5km/h vauhdilla. Tämä oli nimenomaan testaamista, eikä vars. lenkkeilyä.
- Löysin Eastonin Cittarista Sakura Kukichaa lisää <3

Jännittää vähän tämä päivä jostain syystä vaikka olen ollut edellisen kerran ammatillisessa kuntoutuksessa viime vuonna lokakuussa.

Tämä on toinen osa kuntoutusjaksoa ja kestää viisi päivää. En vain tykkää pomppia kahden kaupungin väliltä ja toivottavasti tämä on viimeinen reissu Hesulissa.

Kannatti käydä pihalla

Vissiin nyt on korkea aika vaihtaa valkoisen kepin kärki uuteen. Eihän tässä menny kuin muutama kuukausi edellisestä vaihdosta.

Lenkkeily kuluttaa kärkeä nopeammin.