Kirjoitan runoja tietotyön vastapainoksi ja puran solmuja, möykkyjä, kipeitä kohtia. Tuntuu tärkeältä sanoa, ettei kaikki runoiltu kuitenkaan täysin kuvaa todellisuutta. Olen päättänyt lopettaa kirjoittamisen lukuisia kertoja ja aloittanut aina uudelleen. Nyt olen päättänyt yrittää jatkaa. Haluan julkaista runokirjan, mutta ajatus myös kauhistuttaa - joku tuttuhan voisi vaikka lukea sen!
Teen hidasta siirtymää pois eräiltä muilta alustoilta ja pohdin samalla kuinka piilossa haluan pysyä. Minulla on myös toinen Mastodon-tili, jonka kautta tuuttailen kaikkea muuta, täällä varmaankin keskityn runosisältöön. Jos tunnet minut tai yhdistät pisteet, ei haittaa.