Päätin, että alan kirjoittamaan kirjaa kuurosokean puolisoni elämästä kaikkine käänteineen. Veera sai syntymälahjaksi etenevää kuurosokeutta aiheuttavan perinnöllisen sairauden ja koki lapsuudessaan ja nuoruudessaan kovia myös henkisesti raakojen tapahtumasarjojen seurauksena. Tarkoitus on palata alkuun ja mennä läpi aistirajoitteiden, mutta sukeltaa myös mielen synkimpään puoliin... miten selvitä kun kaikki on näennäisesti pilalla? Mistä löytää merkitystä, kun et tunnu kuuluvasi minnekään? Puhuvana viittomakielisenä kuurona et ole tarpeeksi kuuro, etkä tarpeeksi kuuleva ja kun pää ei ole kunnossa, on vaikea mennä ihmisten ilmoille muutenkaan.
Kirjoitusurakasta tulee vaativa, mutta tämä toimii samalla terapiaprojektina meille molemmille. Eikä mitään ole pakko välttämättä julkaistakaan, ellei kustantaja innostu.
@mustikkasoppa alustavasti suostui tähän. Ja minähän rakastan kirjoittamista. Ja häntä. Tästä tulee eeppistä.
@rolle Kuulostaa erinomaisen kiinnostavalta ja tärkeältä! @mustikkasoppa
@rolle Hyvä siitä tulee! Ja erittäin tarpeellinen eepos yleisen ymmärryksen lisäämiseksi.